Vakuudettomat pikalainat aiotaan rajoittaa koron osalta jopa vain 20% vuosikorkoon, joka on raju pudotus nykyisestä korkotasosta, sekä luottokuluille on esitetty 150 euron vuosittaista kattoa. Pikavippien sääntely on siis tiukentumassa rajusti. Tämä on positiivinen piirre valvonnassa ja vähentää lopulta kotitalouksien velkaantumista pitkällä aikavälillä.
Samalla Finanssivalvonta, eli Fiva kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti vakuudettomiin pikalainoihin eli pikavippeihin. Samalla Fivailmaisee kannattavansa myös positiivisen luottorekisterin muodostamista Suomeen. Samankaltainen luottorekisteri on käytössä mm. Isossa Britanniassa ja on varsin toimiva käytäntö luotonhakijan maksukyvyn arvioimiseen. Suomessa tätä järjestelmää käytettäisiin uskoaksemme nykyisen järjestelmän rinnalla.
Kotitalouksien kyky selvitä veloistaan on osa makrovakauden kokonaisuutta ja luotonottajiin vaikuttavat makrovakausvälineet eivät ole Suomessa kuitenkaan tarpeeksi tehokkaita.
Suomessa kulutusluottojen arvioitu määrä on noin 20 miljardia euroa eli noin 12-14 prosenttia kaikista kotitalouksien veloista. Samaan aikaan viiden ja puolen miljoonan väestöstä liki 400 000 ihmistä on jo velkaantunut, osa jopa ongelmallisen pahasti.
Pikavippien tarjonta on kasvanut nopeasti ja niiden markkinointi on aggressiivista. Fivan mukaan toistaiseksi keinot pikavippien aiheuttamien ongelmien hallitsemiseksi ovat Suomessa olleet riittämättömiä.
Nyt alle 2 000 euron luotoille on asetettu korkokatto, mutta tämän seurauksena tätä suurempien lainojen osuus on alkanut kasvaa. Valmisteilla on nyt katon laajentaminen koskemaan kaikkia kulutusluottoja lukuun ottamatta asuntolainoja.
Keskustelut